Valmistautuminen konfirmaatioon

"Terveisiä Korson kirkosta! Täällä mietiskelen konfirmaatioon liittyviä asioita, joita kaupunkipäivänä kävimme lävitse. Tuo risti johdattaa kulkueen kirkkosaliin. Luulen, että aika monen nuoren vatsassa tuntuu silloin pientä jännitystä, kun saavumme kirkkoon ja akikki ihmiset ottavat meidät vastaan seisoen. Toivottavasti nälän tunne ei silloin vaivaa ketään, sillä muuten on näillä helteillä pyörtyminen lähellä. Jokaiselle löytyy oma istumapaikka ja haasteellista on varmasti se, että koko ryhmän pitäisi istua aina samaan aikaan. Sanna-pappi lupasi onneksi antaa käsimerkkejä ja ohjeita. Tähän alttarin äärelle tullaan kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla lausutaan uskontunnustus (toivottavasti vielä muistan sen) ja tapahtuu konfirmointi eli vahvistaminen, toisella kerralla pitää puolestaan muistaa ottaa ehtoollispikari mukaan. Ensin leipä ja sitten viini, siis Kristuksen ruumis ja veri. Ja ehtoollispöydästä lähtiessä kiitän tekemällä sen ristinmerkin... "




"Jaahas, tätä kappaletta en taida osata, siis ainakaan vielä.... Konfirmaatiossa laulamme useita virsiä. Alkuvisri 548 tuli leirillä tutuksi lähes joka päivä ja myös kiitosvirsi 135 on jo koulusta tuttu. Lisäksi laulamme kuulema yhdessä virret 511, 513 ja 571:1-4. Laulaminen on ihan mukavaa, vaikka aina suusta lähtevä ääni ei menisi ihan kohdalleen..."



"Hups, nyt on possu pinteessä! No, taidankin jäädä tänne odottelemaan konfirmaatiota. Täältä kolehtihaavista voin sitten sanoa kaikille "kiitos", jotka lahjoittavat rahaa nuorten valitsemaan kolehtikohteeseen eli kehitysvammaistyölle. "



Holma 3 ryhmän konfirmaatio on la 2.7 klo 11.00 Korson kirkossa.
(Nuoret saapuvat paikalle jo klo 9.00.)

Kotona jälleen

Vuorokausi on kulunut siitä, kun olen palannut leiriltä kotiin. Kirkolla purin hieman leiritavaroita ja kuulin työtovereideni kuulumisia. Omassa kodissani sain lapsilta ja mieheltä lämpimät halaukset. Tuntui mukavalta tulla kotiin, vaikka ajatukset olivat vielä täysin kiinni leiriviikossa ja etenkin rippikoululaisissa.

Illan aikan kertoilin kotona joitakin leirin sattumuksia liittyen Posanderiin tai oppitunneilla esiin nousseisiin asioihin. Kuitenkin tuntuu, että noilla sanoilla pystyy välittämään vain pienen pienen murto-osan siitä, mitä nuo erinäiset tapahtumat oikeasti ovat merkinneet ja miten monenlaisia tasoja ne pitävät sisällään. Näin se on aina. Leirikokemus on jokaiselle omanlainen, mutta aivan varmasti vahva ja sitä on vaikea pukea muille sanoiksi. Tämän vuoksi olen iloinen tästä blogista, jota yhdessä olemme leirin aikana tehneet. Ehkä näiltä sivuilta pääsee enemmän kiinni leirin tunnelmiin, vaikka tiedänkin, että kaikki sen jutut eivät lukijoille aukene, mutta ne kertokoot leirin omasta erityisestä yhteydestä.

Haluan vielä tässä kiittää jokaista teitä, jotka tähän rippikouluryhmään kuulutte. Kiitos Teille upeille rippikoululaisille ja kiitos taitaville ja monipuolisille isosille! Suuri kiitos Maijalle, joka kantoi vastuuta päivällä ja yöllä. Lämpimät kiitokset ohjaajatovereilleni Levikselle ja Terholle. Meistä tuli hyvä tiimi. Extra-kiitos Hessulle, joka oon luonut tämän blogin ja antanut teknistä tukea.

Kaikkivaltaista Jumalaa kiitän Hänen läsnäolostaan ja armostaan!

Tämän blogin seinällä on kaikilla lukijoilla mahdollisuus kirjoittaa terveisiä ja kommentteja leiriin liittyen.

Terkuin, Sanna -pappi

p.s Keskiviikkona 22.6 on siis kaupunkipäivä kirkolla klo 10-15. Isoset saapuvat paikalle jo 9.30. Ota mukaan evästä tai eväsrahaa.

Mikkelinpäivän nukkepöytä

Perjantaina palautettiin kokeita henkilökohtaisesti ja vietettiin Mikkelinpäivän jumista. Nukkepöydän pohjana käytettiin tekstiä Jeesus siunaa lapsia.

Yön ihmeitä

Ennen viimeistä iltalaulua isoset pistivät vielä tanssiksi.



Viimeisenä aamuna paljastui vielä yksi yllätys leiriläinen, joka oli nukahtanut yöllä kesken biljardin pelaamisen.



Aamusta kengät matkasivat jonoissa jo kohti ulos. Pian olisi aika jättää leirikeskus tältä erää taakse ja palata kotiin.

Iltahartaus

Jokainen ilta päättyi leirillä isosen pitämään iltahartauteen. Viimeisenä iltana Mirka puhui yhteyden säilymisestä ja jäähyväisistä.



Viimeisenä iltana jokainen leirillä ollut sai sanoa ajatuksiansa leiristä. Kyyneleet olivat herkässä lähes jokaisella.


Sanna -papin sanoin: "Suuri kiitos, jokaiselle Teistä, jotka olette tehneet leiriviikosta ainutlaatuisen tunnelmaltaan ja huumoriltaan. Muistakaa, että jokainen on Jumalan luoma ihme ja Jumalan lupaukset koskevat jokaista teitä."

Viimeisen illan iltaohjelmaa

Hääjuhlinnan jälkeen alkoi viimeisen illan iltaphjelma, jossa yhteislaulun ja sektesien lisäksi oli jo tuttuun tapaan erilaisia leikkejä. Hääteemaan liittyen vinkkailtiin silmää ja yritettiin saada itselleen pari.


Kesäteatterilaiset saivat viimein potkut, kun mikään ei ollut ohjaajan mieleen. Onneksi uusien näyttelijöiden rekrytointi onnistui helposti ja saimme lopuksi nähdä loistokkaan esityksen.

Leirihäät: hääjuhla

Hääjuhlassa pidettiin tuoreelle avioparille useita puheita. Tässä on vuorossa Tallinasta juhliin saapuneet ystävät. Sulhasen entinen naapuri (aikamiespoika) piti myös hienon puheen sekä nautti juhlista täysin siumauksin. Kukaan ei voinut olla huomaamatta tuota miestä. Tosin jukiseen kuvaan häntä ei nyt saatu.



Hääparin tanssittua häävalsiin pääsi koko juhlaväki tanssimaan ensin valssia ja sitten vapaampaankin tyyliin.



Hääkakusta leikattiin runsaat palaset.


Naimattomat naiset kisailivat hääkimpusta. Kimpun nappasi lopulta kaaso. Seuraavia häitä siis odotellaan. Ehkä niitä vietetään ensi kesänä.